top of page
  • Writer's pictureDaniel Selin

Ison sarvennoisen kipu

Päivitetty: 14. marrask. 2023

Pakarakipu, lonkkakipu, ison sarvennoisen kipu, lonkan ulkosivun kipu, lonkan bursiitti, gluteaalitendinopatia, limapussin tulehdus, lateraalinen lonkkakipu, öinen pakarakipu, kipu liikkeessä, degeneraatio, ylirasitus, OMT fysioterapia, Helsinki

Ison sarvennoisen kivulla tarkoitetaan kipua, joka paikantuu lonkan ulko-osaan paikallisesti tai säteillen reiden ulkosivua pitkin kohti polvea. Taustalla nähdään usein syvien pakaralihasten jännekiinnitysalueen tulehdusta tai tendinopatiaa, mutta taustalla voi myös olla alueella sijaitsevien limapussien ärsytys- tai tulehdustila. Lonkan ulkosivu on usein kosketusherkkä eikä esimerkiksi kipeytyneen puolen lonkan päällä kestä nukkua. Kiputilan taustalla nähdään usein liiallinen fyysinen rasitus, alueelle kohdistuneet suorat vammat, toistuvat mikrotraumat, degeneraatio ja revähdykset.


Usein vaiva alkaa pakaralihasjänteiden ärsyyntymisellä ja mahdollisella tulehdusreaktiolla. Pidempään jatkuessaan oireilu ja tulehdus voi levitä ympäröiviin kudoksiin aiheuttaen kipualueen leviämisen. Tästä syystä nähdäänkin usein pidempään jatkuneissa pakarajänteiden vaivoissa myös ison sarvennoisen alueella esiintyvien limapussien samanaikaista ärsyyntymistä. Aikaisemmin ajateltiinkin, että lonkan ulkosivulla tuntuvat kiputilat johtuivat nimenomaan limapussin tulehduksesta. Nykytutkimukset kuitenkin osoittavat lonkan ulkosivulla tuntuvan kivun johtuvan ensisijaisesti keskimmäisen tai pienen pakaralihaksen ei-tulehduksellisesta jänneoireilusta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois tulehduksen mahdollisuutta, vaikka nämä näyttäisikin olevan melko harvinaisia.

 

Epidemiologia

Ison sarvennoisen kipua tavataan naisilla huomattavasti useammin kuin miehillä. Tätä voinee selittää ainakin osittain naisten leveämpi lantio, joka lisää IT-jänteen (suoliluu-sääriside) tiukkuutta, jonka seurauksena ison sarvennoisen alueella sijaitsevat jänne- ja limapussirakenteet voivat jäädä puristukseen luisia rakenteita vasten. Myös ylipaino näyttäisi lisäävän vaivan esiintyvyyttä.


Ison sarvennoisen alueella tuntuvaa kipuhaittaa tavataan useimmiten 40-60 vuoden ikähaarukassa, mutta vaiva on mahdollinen myös tätä nuoremmilla. Tällöin nähdään usein taustalla olevan vaivalle altistavia tekijöitä. Esimerkiksi juoksijoilla kiputila on hieman tavallisempaa kuin muulla väestöllä.


Kiputilan kestoon vaikuttaa useampi eri tekijä, mutta vaiva jatkuu keskimäärin yli 6 kuukautta ja siitä kärsii kokonaisuudessaan jopa 10-15% väestöstä jossain vaiheessa elämää.

 

Etiologia

Ison sarvennoisen kiputilan syntyyn voi vaikuttaa useat eri tekijät, jotka yksin tai yhdessä saavat aikaiseksi kivun lonkan ulkosivulla. Taustalla nähdään usein yli- tai alikuormitusta, keskimmäisen tai pienen pakaralihaksen toistuvia mikrotraumoja tai yksittäisiä makrovammoja, kuten revähdyksiä, repeämiä tai kolahduksia.


Myös biomekaaniset tekijät, kuten heikko alaraajojen hallinta ja linjausvaikeudet, heikentynyt keskivartalon hallinta tai lantio-alueen lihaksiston heikkous voivat vaikuttaa kivulle alueella. Toistuvat liikkeet, jotka lisäävät hankausta IT-jänteen ja ison sarvennoisen alueella lisäävät painetta ja ärsytystä jänne- ja limapussirakenteissa. Kyljellä makaaminen tai jumppaaminen lisää myös painetta ison sarvennoisen alueella ja voi liikaa tehdessä olla osasyy kipeytymiselle. Asentotottumukset, joissa polvi on jatkuvasti lähempänä keskilinjaa kuin lonkkaa lisäävät myös paine- ja hankausoiretta lonkan ulkosivulla. Tällaisia ovat esimerkiksi istuminen jalat ristissä tai seisominen niin kutsutussa lonkkalevossa, jossa nojataan toista jalkaa vasten lantio tipahtaneena toisella sivulla.


Kiputilaan johtava etiologia on siis hyvin kirjava eikä yllä mainitut syyt missään nimessä ole ainoat. Usein tausta on yksilöllinen, pitäen sisällään niin sisäisiä kuin ulkoisia kuormitustekijöitä, jotka yhdessä aiheuttavat ja ylläpitävät kipua. Kuntoutuksen kannalta olisi ehdottoman tärkeää selvittää taustatekijät mahdollisimman yksilöllisesti, jotta näiden perusteella voitaisiin laatia mahdollisimman kattava kuntoutussuunnitelma vaivan taltuttamiseksi.

 

Riskitekijät

Ison sarvennoisen alueella tuntuvan kivun riskitekijät ovat samankaltaisia kuin muiden jännevaivojen ja kiputilojen riskitekijät. Alla lueteltuna muutama syy ja riskitekijä ison sarvennoisen alueella tuntuvaan kipuun:


I. Yleiset riskitekijät

  1. Ylirasitus ja mekaaninen ylikuormitus

  2. Liian vähäinen rasitus, johtaen rappeumaan ja verenkierrollisiin haasteisiin

  3. Lihasten rasvoittuminen

  4. Mikrotraumat ja riittämätön paraneminen

  5. Jänteiden ja limapussirakenteiden puristuminen ja hankaus


II. Työhön- ja harrastustoimintaan liittyvät riskitekijät:

  1. Staattiset ja epäergonomiset työasennot

  2. Fyysisesti raskas työ

  3. Toistuva lantio-alueen kuormitus

  4. Huono tai riittämätön palautuminen

  5. Urheilulajit, joissa lonkan tai lantion alueelle kohdistuu suurentunut rasitus


III. Psykologiset tekijät:

  1. Stressi

  2. Ahdistuneisuus

  3. Masennus

  4. Uneen liittyvät haasteet


IV. Lonkan loitontajien ja IT-jänteen rooli

  1. Heikot lonkan loitontajat, erityisesti keskimmäisen pakaralihaksen heikkous, voi johtaa suurentuneeseen lonkan lähennykseen toiminnallisen kuormituksen aikana, mikä voi johtaa keskimmäisen ja pienen pakaralihksen jänteiden pinnetilaan isoa sarvennoista vasten

  2. IT-jänteen lisääntynyt jännitys lisää puristusta pakaralihasten jänteissä

  3. Myös lonkan suurentuneet koukistuskulmat voivat lisätä pinnettä ison sarvennoisen alueella, jonka takia pitkään istuminen voi altistaa vaivan syntyyn

  4. Lantion ja keskivartalon hallinnan heikkouteen liittyvät tekijät, voivat myös osaltaan lisätä kuormitusta lonkan ulkosivulla

  5. Rappeumamuutokset pakaralihasjänteissä


V. Sukupuolen vaikutus

  1. Naiset ovat alttiimpia ison sarvennoisen kivulle lantion leveyden, biomekaanisten haasteiden, erilaisten liikuntatasojen ja erilaisen hormonitoiminnan vuoksi

  2. Naisilla on lisäksi pienempi keskimmäisen pakaralihaksen kiinnitys, mikä aiheuttaa suuremman mekaanisen rasituksen pienemmälle alueelle


VI. Limapussin lisääntynyt nestemäärä ja tulehdus

  1. Limapussissa olevan nesteen lisääntyminen ajatellaan olevan seurausta jänteen sairaudesta sen sijaan, että se johtuisi bursan tulehduksesta

  2. Aikaisemmin ajateltiin tämän johtuvan limapussin tulehduksesta, jonka seurauksena tätä usein hoidettiin kortikosteroidi-injektiolla, joita nykyään tehdään huomattavasti aikaisempaa harvemmin


VII. Pakaralihaslijänteiden repeämät

  1. Usein huomaamaton syy ison sarvennoisen kivun taustalla

  2. Keskimmäisen pakaralihaksen repeämiä havaitaan jopa 25% keski-ikäisistä naisista ja noin 10% miehistä

  3. Rappeuttavat repeämät ovat yleisempiä kuin akuutin vamman jälkeiset repeämät

  4. Keskimmäisen ja pienen pakaralihaksen repeämät liittyvät jänteen ja jännekiinnitysten rappeumaan

  5. Pienen ja keskimmäisen pakaralihaksen kiinnityskohdan rappeumaperäinen rispaantuminen ja repeämät, muut jänteiden rappeumamuutokset, niiden häiriintynyt verenkierto ja huonontunut aineenvaihdunta voivat aiheuttaa isoon sarvennoiseen kiinnittyvien jännerakenteiden kipua

  6. Repeämät voivat olla täydellisiä tai osittaisia, joista osittaiset repeämät esiintyvät useimmin


VIII. Liitännäissairaudet

  1. Lannerangan rappeuma- ja alaselkäkipupotilailla ison sarvennoisen kipu on yleistä. Jopa 51 %:lla potilaista, joilla on lannerangan välilevyrappeumaa, spinaalistenoosia tai pikkunivelrikkoa, on myös lonkan lateraaliosan kipua

  2. Lonkan nivelrikkoa sairastavalla havaitaan usein myös ison sarvennoisen kipua

  3. Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisen kivun, ontumisen ja epävakauden tuntemuksen syy on useimmiten keskimmäisen pakaralihaksen rappeuma, vaurio ja rasvoittuminen

  4. Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisen kivun yleisin syy on lihasvaurio. Sille altistavat paitsi pakaralihasten ja niiden kiinnityskohtien leikkausta edeltävä huono kunto myös leikkauksessa käytetty avaus

  5. Myös ITB-oireyhtymä ja polven nivelrikko altistavat ison sarvennoisen kivulle


IX. Jalkojen pituusero

  1. Jalkojen pituuserolla ei näyttäisi olevan vaikutusta ison sarvennoisen kivun syntyyn, vaikka näin monesti ajatellaan

 

Oirekuva

Ison sarvennoisen kipu ilmenee yleensä kipuna lonkan ulkosivulla, joka voi säteillä alas lonkan ulkosyrjää pitkin kohti polvea. Kipualue on usein kosketusherkkä, jonka takia kipeän puolen kyljellä makaaminen hankaloituu. Kipu pahenee tilanteissa, joissa alueelle kohdistuu suurentunutta painetta tai hankausta. Esimerkiksi rappusia tai mäkiä noustessa, kylkimakuulla maatessa tai tuolilla istuessa.


Kipu ei välttämättä ole kovin voimakasta, mutta luonteeltaan tämä on särkymäistä ja usein kovin häiritsevää. Kipua on jopa verrattu hammassärkyyn, joka jatkuvasti muistuttaa itsestään ja hankaloittaa arkea. Ison sarvennoisen kivulle on myös luontaista, että se tekee nukkumisesta hankalaa, joka monille onkin vaivan isoin haitta.


Muita oireita ovat esimerkiksi:

  • Herkkä lonkan ulkosivu, joka ei kestä kosketusta

  • Kipu, joka voimistuu kylkiasennossa maatessa

  • Kipu painon varassa tapahtuvissa aktiviteeteissa, kuten kävely, portaiden kiipeäminen, seisominen ja juokseminen

  • Kipu voi säteillä reiden ulkosyrjää pitkin kohti polvea

  • Kipu lisääntyy pitkittyneen istumisen yhteydessä

  • Kipu pahenee lonkan loitontajia jännittäessä

  • Kipu lisääntyy istuessa jalat ristissä tai seistessä "lonkkalevossa"

 

Hoito

Ison sarvennoisen kivun ensisijainen hoitomuoto on konservatiivinen. Hoitomuotoina yhdistellään lääkkeellisiä ja ei lääkkeellisiä kivunhoitomenetelmiä sekä fysioterapiaa. Harjoittelulla pyritään parantamaan keskivartalon, lantion ja lonkan biomekaanisia ominaisuuksia sekä vähentämään kipeytyneisiin kudoksiin kohdistuvaa suurentunutta kuormitusta tai painetta.


Hoidon tavoitteena on kivun lieventäminen sekä toiminta- ja työkyvyn parantaminen. Tämä saavutetaan tarkan, nousujohteisen ja yksilöidyn harjoitusohjelman avulla, johon on usein liitetty myös liikkuvuutta parantavia tai ylläpitäviä harjoitteita sekä manuaalista terapiaa.


Lääkehoitona käytetään yleisesti kipu- ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmää ja mahdollista tulehdusta voi hoitaa kylmähoidoilla, jota toistetaan useaan kertaan päivässä.


Kirurgisia toimenpiteitä tulisi harkita vasta silloin, jos konservatiivisella hoidolla ei saavuteta toivottua tulosta tai jos jänteissä todetaan merkittävä repeämä. Kirurginen toimenpide valitaan yksilöllisen tilanteen ja löydösten perusteella, mutta leikkaus on usein jokin seuraavista:

  • Limapussin poisto

  • IT-jänteen toimenpiteet: iliotibiaalisen fascian vapautus tai lateraalisen synoviaalisen kulman resektio

  • Ison sarvennoisen redusointi

  • Loitontajajänteiden rekonstruktio

Kirurgiset toimenpiteet Ison sarvennoisen kiputiloissa ovat harvinaisia, eikä näihin ryhdytä ennen kuin konservatiivista hoitoa on jo kokeiltu.

 

Fysioterapia

Fysioterapia aloitetaan aina tarkalla taustatekijöiden kartoituksella, jonka perusteella voidaan laatia mahdollisimman yksilöllinen kuntoutusohjelma vaivan parantamiseksi. Yksikään kuntoutusohjelma ei ole täysin identtinen toisen kanssa, vaikka näissä monesti onkin samankaltaisia komponentteja ja tavoitteita.


Fysioterapian päätavoitteena on vähentää ison sarvennoisen kipua ja parantaa toimintakykyä. Alkuvaiheen kuntoutus keskittyy kivun lievitykseen, joka usein saavutetaan erilaisilla passiivisilla toimenpiteillä, kuten pehmytkudoskäsittelyllä, nivelelten mobilisaatio hoidoilla, akupunktiolla tai muulla kivunhoidon menetelmällä. Lue lisää manuaalisen terapian vaikutuksesta kipuun ja toimintakykyyn täältä.


Lisäksi on tärkeää ymmärtää mitkä asiat tyypillisesti pahentavat kipuja, jolloin näitä voidaan joko välttää tai ainakin vähentää. Oman kuormituksen modifiointi on siis myös aina osa hoitoa. Tiedonsaanti ja ymmärrys vaivan luonteesta, taustatekijöistä ja mahdollisesta kivun kestosta näyttäisi myös parantavan vaivan ennustetta.


Kivun hellittäessä siirrytään kuntoutuksessa usein vahvistamaan kudoksia ja parantamaan keskivartalon, lantion sekä koko alaraajan hallintaa ja kinematiikkaa. Nousujohteisella harjoittelulla pyritään parantamaan kipeytyneiden rakenteiden kuormituskestävyyttä, jotta nämä ei jatkossa kipeytyisi yhtä herkästi. Mahdollisia liikerajoituksia hoidetaan manuaalisen terapian sekä liikkuvuusharjoitteiden yhdistelmällä.


Kuntoutussuunnitelmaa laatiessa on tärkeää huomioida kyseisen henkilön tarpeita ja toiveita. Kuntoutussuunnitelma muotoutuu aina yksilöllisesti ja tämä voi olla hyvin erilainen riippuen siitä onko kyseessä esimerkiksi toimistotyötä tekevä henkilö, jonka lonkka vaivaa pääsääntöisesti istumatyön aikana tai urheilija, joka ei pysty ammattiaan jatkamaan kivun estäessä toimintaa.


Alla vielä lueteltuna muutama fysioterapian hoitokeino ja näiden tärkeimmät tavoitteet ison sarvennoisen kivun kuntoutuksessa.


Nousujohteisella harjoittelulla sekä kuormituksen modifioinnilla pyritään:

  1. Hallita kokonaiskuormitusta

  2. Vähentää ärtyneiden kudosten kompressio- ja venytyskuormitusta

  3. Vahvistaa lihas- ja jännerakenteiden kuormituskestävyyttä

  4. Lievittää kipua


Manuaalisella terapialla pyritään:

  1. Lievittää kipua sekä aktivoida laskevia kipuratoja

  2. Vähentää lihasten jännittyneisyyttä

  3. Parantaa lihasten ja nivelten suorituskykyä

  4. Vähentää kortisolin eritystä kudoksissa

  5. Lisätä tai parantaa verenkiertoa käsiteltävissä kudoksissa

  6. Parantaa liikkuvuuksia

  7. Vähentää kivun häiritsevyyttä

Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta sekä käytetyistä hoitomenetelmistä täältä.


Ohjauksella ja neuvonnalla pyritään:

Antamaaan riittävästi informaatiota vaivan luonteesta, tämän taustatekijöistä sekä kuntoutuksesta, jonka myötä helpotetaan potilaan huolta sekä parannetaan tämän minäpystyvyyttä. Lisäksi tieto vaivan paranemisprosessista ja hoitoennusteesta lisää usein motivaatiota omatoimiseen kuntoutukseen. Samalla voidaan käsitellä tekijöitä, jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti hoito-ennusteeseen ja aikatauluun. Tämä vähentää potilaan epätietoisuutta ja mahdollista huolta, jolloin kivun kanssa elämisestä tulee usein myös helpompaa.

 

Itsehoito


  1. Lepo ja kuormituksen modifiointi: Anna lonkalle ja sitä ympäröiville kudoksille riittävästi aikaa parantua välttämällä toimintoja, jotka pahentavat kipua. Näitä ovat esimerkiksi kivuliaan puolen lonkan päällä makaaminen, liian kova harjoittelua tai voimakas venyttely.

  2. Kokeile kylmää: Kylmähoito voi auttaa lievittämään kipua ja mahdollista tulehdusta. Voit käyttää esimerkiksi jäätä, kylmäpakkausta tai kylmägeeliä.

  3. Kipulääkitys: ibuprofeeni ja parasetamoli lievittävät kipua ja mahdollista tulehdusta. Noudata aina suositeltua annosta ja kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta, jos olet epävarma.

  4. Lämpö: Lämpö voi auttaa rentouttamaan lihaksia ja vähentää kipua.

  5. Venyttely: Kokeile kevyitä pumppaavia venytyksiä parantamaan nestekiertoa lonkkaa ympäröivissä kudoksissa. Vältä kuitenkin kovia tai pitkäkestoisia venytyksiä, näiden usein pahentaessa kipua.

  6. Vahvista lihaksia: Vahvistavat harjoitteet kehittävät lihaksia ja lisäävät lonkan tukevuutta. Aloita harjoittelu varovaisesti ja lisää kuormitusta vähitellen. Liian nopeasti etenevä harjoitusohjelma usein vain pahentaa kipuja.

  7. Muokkaa asento- ja liiketottumuksia: Vältä liikkeitä ja asentoja, jotka pahentavat kipua. Tällaosoa ovat esimerkiksi pitkäaikainen istuminen, seisominen lonkkalevossa, portaiden nousu tai pitkäkestoinen seisaallaan olo.

  8. Painonhallinta: Jos olet ylipainoinen, painon pudottaminen voi vähentää rasitusta lonkkaliitoksessa ja auttaa vähentämään kipua.

  9. Apuvälineet: Joissakin tapauksissa keppi tai kyynärsauvat voivat auttaa vähentämään kuormitusta lonkassa samalla vähentäen koettua kipua.

  10. Nukkuma-asento: Vältä nukkuma-asentoa, jossa kipeytynyt lonkka joko painautuu alustaa vasten tai tähän kohdistuu yön aikana venytystä. Kokeille asettaa paksu tyyny polvien väliin nukkuessasi kivuttoman puolen kyljellä.


Konsultoi fysioterapeuttia, jos kipusi jatkuu itsehoitotoimenpiteistä huolimatta tai häiritsee päivittäisiä toimintojasi. Fysioterapeutti osaa laatia juuri sinulle sopivan kuntoutussuunnitelman sekä tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta pääset mahdollisimman nopeasti kivusta eroon.


Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Iskiaskipu

Kommentare


bottom of page