top of page
Writer's pictureDaniel Selin

Mortonin neurooma

Päivitetty: 18. jouluk. 2024

Mortonin metatarsalgia, Mortonin jalka, Mortonin syndrooma, päkiäkipu, varpaiden puutuneisuus, sähköiskumainen kipu, varpailla olo sattuu, raskaus, korkokengät, intermetatarsaalinen neurooma, intermetatarsaalisen tilan neurooma, hyvänlaatuinen neurooma tai perineuraalinen neurooma, Helsinki, OMT fysioterapia

Jalkapohjan manuaalinen käsittely saattaa vähentää Mortonin neuroomaan liittyvää kipua

Mortonin neuroomassa varvasvälihermo jää puristukseen tai hankaa syvää poikittaista metatarsaaliligamenttia vasten jonka seurauksena hermo ärtyy ja kipeytyy. Ajan kanssa hankaus ja pinne voi johtaa hermon epineuraaliseen ja perineuraaliseen kuitumaiseen liikakasvuun, joka ahtauttaa tilaa varvasvälihermon ja ympäröivien rakenteiden välissä. Hermorakenteen paksuuntuminen ahtauttaa tilaa entisestään aiheuttaen hankalamman pinteen ja hankausoireen hermon ja nivelsiteiden väliin.


Mortonin neurooma tunnetaan myös nimillä Mortonin metatarsalgia, intermetatarsaalinen neurooma, intermetatarsaalisen tilan neurooma, hyvänlaatuinen neurooma tai perineuraalinen neurooma. Tyypillisesti tämä aiheuttaa kipua, puutuneisuuden tunnetta sekä hermovauriokipua, kuten sähköiskumaista kipua, tuntoaistiin liittyviä muutoksia, väreilyn tunnetta tai polttavaa kipua toisessa, kolmannessa tai neljännessä varpaassa sekä päkiän keskiosassa.

 

Etiologia

Mortonin neuroomaan viittaavat ensioireet koetaan tyypillisesti 40-50 vuoden iässä ja vaiva on naisilla huomattavasti tavallisempi kuin miehillä.


Taustalla nähdään usein päkiään kohdistuva suurentunut kuormitus, varpaiden toistuva koukistaminen sekä jalkaterän etuosan leviäminen. Lisäksi korkeakorkoiset, kapeakärkiset ja puristavat kengät voivat lisätä päkiän kuormitusta, jonka seurauksena hermon kuormitus lisääntyy. Ammatit, joissa ollaan paljon kyykyssä varpaiden tyvinivelet ojennettuina , esimerkiksi mattojen tai lattioiden asennus, aiheuttavat suurentuneen kuormituksen päkiään ja puristavat hermoa.

Mortonin neuroomaan liittyvä hermon paksuuntuminen

Mortonin neuroomassa varvasvälihermoon kehittyy hyvänlaatuinen kasvain


Myös runsas liikunta, kuten juoksu tai hypyt, voivat altistaa hermopinteen synnylle. Vaivan taustalla voi myös olla jalkaterän rakennetta muuttava vamma tai leikkausarpien aiheuttama pinnetila. Biomekaaniset haasteet alaraajassa voivat osaltaan myös siirtää kuormitusta kohti päkiän keskiosaa aiheuttaen alkuun mikrotraumoja, jotka ajan kanssa kasvavat.


Heikentynyt pohkeen ponnistusvoima siirtää usein painopistettä päkiässä isovarpaalta kohti uloimpia varpaita. Tämä siirto lisää päkiän keski- ja ulko-osien kuormittumista, jonka seurauksena myös varvasvälihermoon kohdistuu aikaisempaa isompi rasitus. Suurentuneen rasituksen myötä tämä ärtyy ja kipeytyy. Pitkään jatkuessaan tämä johtaa usein myös hermon paksuuntumiseen, jonka seurauksena tämä ärtyy nyt aikaisempaa helpommin.


Tästä kehittyy ikävä noidankehä, jossa aikaisempaa pienempi rasitus riittää ärsyttämään hermoa, joka ärsytyksen seurauksena turpoaa entisestään.

 

Ominaispiirteet

Jalkaterässä ja varpaissa tuntuvat oireet alkavat usein salakavalasti lievänä tuntemuksena, joka ajan kanssa pahenee. Alkuun oireet ovat lähinnä puutuneisuuden tunnetta varpaissa tai tuntuu kuin kengässä olisi kivi päkiän alla. Ajan myötä oireet pahenevat, aiheuttaen polttavaa ja viiltävää kipua päkiässä, sähköiskumaista säteilykipua varpaisiin sekä kihelmöintiä, pistelyä tai tunnottomuutta varpaissa ja jalkaterässä.


Oireet tuntuvat tyypillisesti toisessa, kolmannessa tai neljännessä varpaassa sekä päkiän keskiosassa, jossa neurooma muutos useimmiten sijaitsee.


Oireet pahenevat kävelyn tai muun rasituksen myötä ja helpottuvat kun puristavan kengän tai sukan riisuu. Jalkaterän sekä varpaiden kevyt hieronta voi myös auttaa helpottamaan oireita. Pitkälle edenneeseen tautiin liittyy myös lepokipua, joka ei parane kuormituksen loputtua tai kenkää riisumalla.


Varvasvälihermoon syntyy neurooma, eli hermokudoksen hyvänlaatuinen kasvain, joka voi olla jopa sormin tunnusteltavissa jalkapöytäluiden välistä tunnustelemalla. Neurooma on tyypillisesti kovin arka kosketukselle ja sen ympärillä nähdään usein suurentunut turvotus.

 

Riskitekijät

  • Ylikuormitus tai alipalautuminen: jalkojen jatkuva kuormitus ja riittämätön lepo lisää hermo-ärsytystä ja voi altistaa neurooman syntyyn

  • Vääränlaiset jalkineet: puristavat kengät tai korkokenkien liiallinen käyttö

  • Ylipaino: ylipainon ansiosta jalkojen kuormitus korostuu eikä jalkojen lihakset palaudu

  • Jalkaterää ja nilkkaa tukevien lihasten heikkous: heikentynyt voima jaloissa siirtää kuormitusta nivelsiteiden varaan, jotka ajan kanssa löystyvät

  • Raskaus: raskauden aikana paino lisääntyy ja vatsan kasvaessa painovoima siirtyy eteenpäin kohti päkiöitä

  • Biomekaaniset haasteet: alaraajojen biomekaaniset haasteet voivat siirtää kuormitusta kohti päkiän keski- ja ulko-osaa, jonka seurauksena alue ylikuormittuu

  • Nivelten löysyys: nivelsiteiden tukiominaisuuksien puute ja heikentynyt jalkaterän tuki voi lisätä kuormitusta päkiän keskiosassa ärsyttäen varvasvälihermoa

 

Hoito

Mortonin neurooman ensisijainen hoito on konservatiivinen. Hoito perustuu kivuliaan liikunnan vähentämiseen, puristavien tai epäsopivien jalkineiden käytön lopettamiseen sekä lääkkeellisten ja ei lääkkeellisten kivunhoitomenetelmien hyödyntämiseen. Myös fysioterapia on oleellinen osa Mortoninen neurooman hoitoa.


Lääkehoitona käytetään yleisesti kipu- ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmää, jotka yleensä riittävät, mutta jos kipu on hankalaa voidaan harkita myös neuropaattiseen kipuun sopivia lääkevalmisteita tai paikallispuudutteita. Myös kylmähoitoa voidaan kokeilla oireen lievittämiseksi.


Konservatiivisen hoidon tavoitteena on kivun lieventäminen sekä toiminta- ja työkyvyn parantaminen.


Kirurgisia toimenpiteitä tulisi harkita vasta silloin, jos konservatiivisella hoidolla ei saavuteta toivottua tulosta tai jos potilaalla on vaikea kipu, joka selvästi heikentää toimintakykyä. Neurooma voidaan poistaa kirurgisesti, mutta seurauksena nähdään usein tuntoaistin muutos varpaissa sekä varvasvälien puutuneisuus. Leikkaukseen liittyvä arpikudoksen muodostuminen voi myös johtaa ongelman uusimiseen ja uuteen vastaavaan oirekuvaan leikkauksen jälkeen. Nämä ovat kuitenkin melko harvinaisia ja suurimmalla osalla leikkauksella saavutettu tulos on hyvä.

 

Fysioterapia

Fysioterapia aloitetaan aina tarkalla taustatekijöiden kartoituksella, jonka perusteella laaditaan yksilöllinen suunnitelma vaivan selättämiseksi. Hoito perustuu kivuliaan liikunnan vähentämisestä sekä toimintakyvyn muuttamisesta sellaiseksi, että kuormitus kipualueella vähenee.


Fysioterapeutti laatii myös harjoitusohjelman, jonka tavoitteena on parantaa alaraajan biomekaniikkaa sekä jalkaterän tukevuutta. Harjoittelun avulla voidaan vahvistaa niitä lihaksia, joita tarvitaan tukemaan jalkaa niin, ettei kuormitus jalassa siirtyisi liiallisesti etujalalle. Nämä tulee kuitenkin aloittaa varovasti ettei kipu ja toimintahäiriö pahene.


Nivelten liikerajoituksia, lihasjännittyneisyyttä sekä kipua voidaan hoitaa myös manuaalisen terapian avulla. Jalkaterää- tai nilkkaa tukevista teippauksista tai yksilöllisesti valmistetuista tukipohjallisista on usein hyötyä jos kipu on kovaa. Näillä pyritään siirtämään kuormitusta poispäin oirealueelta sekä tukeva nilkkaa ja jalkaterää. Tukipohjallisten tuennat suunnitellaan aina yksilöllisesti, jolloin näistä saadaan mahdollisimman tehokkaat.


Alla lueteltuna muutama fysioterapian hoitokeino ja näiden päätavoitteet Mortonin neurooman hoidossa.


Nousujohteisella harjoittelulla sekä kuormituksen modifioinnilla pyritään:

  1. Hallita kokonaiskuormitusta ja vähentää kuormitushuippujen syntyä

  2. Vähentää ärtyneiden kudosten kompressio- ja venytyskuormitusta

  3. Vahvistaa lihas- ja jännerakenteiden kuormituskestävyyttä

  4. Lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä

  5. Parantaa alaraajan kineettisen ketjun toimintaa

  6. Palauttaa hermon liukuma-ominaisuuksia neuraalikudosta mobilisoivilla harjoitteilla


Manuaalisella terapialla pyritään:

  1. Lievittää kipua sekä aktivoida laskevia kipuratoja

  2. Vapauttaa ärtyneen hermon kulkua

  3. Vähentää lihasten jännittyneisyyttä

  4. Parantaa lihasten ja nivelten suorituskykyä

  5. Vähentää kortisolin eritystä kudoksissa

  6. Lisätä tai parantaa verenkiertoa käsiteltävissä kudoksissa

  7. Parantaa liikkuvuuksia

  8. Vähentää kivun häiritsevyyttä

Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta sekä käytetyistä hoitomenetelmistä täältä.


Opastuksella ja neuvonnalla pyritään:

Antamaan riittävästi tietoa vaivan luonteesta, taustatekijöistä sekä ennusteesta, jotta kipu ei aiheuttaisi yhtä suurta huolta tai pelkoa. Tieto vaivan paranemisprosessista ja hoito-ennusteesta lisää motivaatiota omatoimiseen kuntoutukseen ja parantaa minäpystyvyyttä. Samalla käsitellään tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti hoito-ennusteeseen ja aikatauluun, jolloin näihin voi tarvittaessa tehdä muutoksia. Tämä vähentää potilaan epätietoisuutta ja mahdollista huolta, jolloin myös kivun kanssa elämisestä tulee helpompaa.


Myös kenkäneuvonta voi olla osa fysioterapiaa. Mortonin neuroomasta kärsivä voi esimerkiksi hyötyä kengistä, jotka ovat hieman kuperat pohjastaan. Tämä vähentää varpaiden tyvinivelten ojennusliikettä kävelyn ja muun liikunnan aikana, jolloin päkiään kohdistuu pienempi rasitus.

 

Itsehoito

  1. Käytä oikeanlaisia jalkineita: Varmista, että käytät kenkiä, joissa on leveä lesti, matalat korot ja hyvä kaarituki. Vältä korkeakorkoisia kenkiä, liian tiukkoja kenkiä ja kenkiä, joissa on terävä kärki.

  2. Käytä kylmää: Käytä kylmää 15-20 minuutin ajan kolme tai neljä kertaa päivässä kivun ja mahdollisen tulehduksen vähentämiseksi.

  3. Hieronta: Hiero jalkaasi kevyesti käsilläsi tai hierontapallolla vähentääksesi lihasten jännittyneisyyttä ja parantaaksesi neste- ja verenkiertoa kudoksissa.

  4. Ota taukoja: Vältä toimintoja, jotka pahentavat oireita, ja pidä säännöllisiä taukoja.

  5. Venyttely: Kokeile kevyitä pumppaavia venytyksiä parantamaan jalan nestekiertoa ja vähentämään painetta jalassa.

  6. Kipulääkitys: ibuprofeeni ja parasetamoli lievittävät kipua ja mahdollista tulehdusta.

  7. Tukipohjalliset: Käytä tukipohjallisia, jotka tasaavat jalkojen kuormitusta ja tukevat jalkaterän poikittaisia- ja pitkittäisiä kaarirakenteita.

  8. Vahvista lihaksia: Pahimman kivun hellittäessä on tärkeää vahvistaa niitä lihaksia, jotka tukevat nilkkaa ja jalkaterään. Myös muiden, ylempänä sijaitsevien alaraajojen lihasten vahvistamisesta on hyötyä.


Muista, että jos kipusi jatkuu tai pahenee, on tärkeää konsultoida terveydenhuollon ammattilaista mahdollisia lisätutkimuksia ja hoitoa varten. Yksilöllisen ohjelman saamiseksi suosittelen vaivasta kärsivää olemaan yhteydessä alaraajoihin erikoistuneeseen fysioterapeuttiin.







Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Alaselkäkipu

Comments


bottom of page