top of page
  • Writer's pictureDaniel Selin

Mortonin neurooma

Päivitetty: 14. marrask. 2023

Mortonin metatarsalgia, Mortonin jalka, Mortonin syndrooma, päkiäkipu, varpaiden puutuneisuus, sähköiskumainen kipu, varpailla olo sattuu, raskaus, korkokengät, intermetatarsaalinen neurooma, intermetatarsaalisen tilan neurooma, hyvänlaatuinen neurooma tai perineuraalinen neurooma, Helsinki, OMT fysioterapia

Mortonin neuroomassa varvasvälihermo jää puristukseen tai hankaa syvää poikittaista metatarsaaliligamenttia vasten jonka seurauksena hermo ärtyy ja kipeytyy. Ajan kanssa hankaus ja pinne voi johtaa hermon epineuraaliseen ja perineuraaliseen kuitumaiseen liikakasvuun, joka ahtauttaa tilaa varvasvälihermon ja ympäröivien rakenteiden välissä. Tämä ahtauttaa tilaa entisestään aiheuttaen hankalamman pinteen ja hankausoireen hermon ja nivelsiteiden väliin.


Mortonin neurooma tunnetaan myös nimillä Mortonin metatarsalgia, intermetatarsaalinen neurooma, intermetatarsaalisen tilan neurooma, hyvänlaatuinen neurooma tai perineuraalinen neurooma. Tyypillisesti tämä aiheuttaa kipua, puutuneisuuden tunnetta sekä hermovauriokipuun tyypillisiä tuntemuksia, kuten sähköiskumaista kipua, tuntoaistiin liittyviä muutoksia, väreilyn tunnetta tai polttavaa kipua toisessa, kolmannessa tai neljännessä varpaassa sekä päkiän keskiosassa.

 

Etiologia

Mortonin neuroomaan viittaavat ensioireet koetaan tyypillisesti 40-50 vuoden iässä ja vaiva on naisilla huomattavasti tavallisempi kuin miehillä.


Taustalla nähdään usein päkiään kohdistuva suurentunut kuormitus, varpaiden toistuva koukistaminen sekä jalkaterän etuosan leviäminen. Lisäksi korkeakorkoiset, kapeakärkiset ja puristavat kengät voivat lisätä päkiän kuormitusta, jonka seurauksena hermon kuormitus lisääntyy. Ammatit, joissa ollaan paljon kyykyssä varpaiden tyvinivelet ojennettuina , esimerkiksi mattojen tai lattioiden asennus, aiheuttavat suurentuneen kuormituksen päkiään ja puristavat hermoa.


Myös runsas liikunta, kuten juoksu tai hypyt, voivat altistaa hermopinteen synnylle. Vaivan taustalla voi myös olla jalkaterän rakennetta muuttava vamma tai leikkausarpien aiheuttama pinnetila. Biomekaaniset haasteet alaraajassa voivat osaltaan myös siirtää kuormitusta kohti päkiän keskiosaa aiheuttaen alkuun mikrotraumoja, jotka ajan kanssa kasvavat.

 

Ominaispiirteet

Jalkaterässä ja varpaissa tuntuvat oireet alkavat usein salakavalasti vähitellen pahentuen. Alkuun oireet ovat lähinnä puutuneisuuden tunnetta varpaissa tai tuntuu kuin kengässä olisi kivi päkiän alla. Tyypillisesti oireet tuntuvat toisessa, kolmannessa tai neljännessä varpaassa sekä päkiän keskiosassa, jossa neurooma muutos useimmiten sijaitsee.


Ajan myötä oireet pahenevat, aiheuttaen polttavaa ja viiltävää kipua päkiässä, sähköiskumaista säteilykipua varpaisiin sekä kihelmöintiä, pistelyä tai tunnottomuutta varpaissa ja jalkaterässä. Oireet pahenevat usein kävelyn tai muun rasituksen myötä ja helpottuvat kun puristavan kengän tai sukan riisuu. Jalkaterän sekä varpaiden kevyt hieronta voi myös auttaa helpottamaan oireita. Pitkälle edenneeseen tautiin liittyy myös lepokipua, joka ei helpotu kuormituksen loputtua tai kenkää riisumalla.


Varvasvälihermoon syntyy neurooma, eli hermokudoksen hyvänlaatuinen kasvain, joka voi olla jopa sormin tunnusteltavissa jalkapöytäluiden välistä tunnustelemalla. Neurooma on tyypillisesti kovin arka kosketukselle ja sen ympärillä nähdään usein suurentunut turvotus.

 

Riskitekijät

  • Ylikuormitus tai alipalautuminen: jalkojen jatkuva kuormitus ja riittämätön lepo lisää hermoärsytystä ja voi altistaa neurooman syntyyn

  • Vääränlaiset jalkineet: puristavat kengät tai korkokenkien liiallinen käyttö

  • Ylipaino: ylipainon ansiosta jalkojen kuormitus korostuu eikä jalkojen lihakset palaudu

  • Raskaus: raskauden aikana paino lisääntyy ja vatsan kasvaessa painovoima siirtyy eteenpäin kohti päkiöitä

  • Biomekaaniset haasteet: alaraajojen biomekaaniset haasteet voivat siirtää kuormitusta kohti päkiän keskiosaa, jonka seurauksena alue ylikuormittuu

  • Nivelten löysyys: nivelsiteiden tukiominaisuuksien puute ja heikentynyt jalkaterän tuki voi lisätä kuormitusta päkiän keskiosassa ärsyttäen varvasvälihermoa

 

Hoito

Mortonin neurooman ensisijainen hoitolinja on konservatiivinen. Hoito perustuu kivuliaan liikunnan vähentämiseen, puristavien tai epäsopivien jalkineiden käytön lopettamiseen sekä lääkkeellisten ja ei lääkkeellisten kivunhoitomenetelmien hyödyntäminen. Myös fysioterapia on oleellinen osa Mortoninen neurooman hoitoa.


Lääkehoitona käytetään yleisesti kipu- ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmää, joka yleensä on riittävä, mutta jos kipu on hankalaa voidaan harkita myös neuropaattiseen kipuun sopivia lääkevalmisteita tai paikallispuudutteita. Myös kylmähoitoa voidaan kokeilla oireen lievittämiseksi. Konservatiivisen hoidon tavoitteena on kivun lieventäminen sekä toiminta- ja työkyvyn parantaminen.


Kirurgisia toimenpiteitä tulisi harkita vasta silloin, kun konservatiivisella hoidolla ei saavuteta toivottua tulosta tai jos potilaalla on vaikea kipu, joka selvästi heikentää toimintakykyä. Neurooma voidaan poistaa kirurgisesti, mutta seurauksena nähdään usein tuntoaistin muutos varpaissa sekä varvasvälien puutuneisuus. Leikkaukseen liittyvä arpikudoksen muodostuminen voi myös johtaa ongelman uusimiseen ja uuteen vastaavaan oirekuvaan leikkauksen jälkeen. Nämä ovat kuitenkin melko harvinaisia ja suurimmalla osalla leikkauksella saavutettu tulos on hyvä.

 

Fysioterapia

Fysioterapia aloitetaan aina tarkalla taustatekijöiden kartoituksella, jonka perusteella laaditaan yksilöllinen suunnitelma vaivan selättämiseksi. Hoito perustuu kivuliaan liikunnan vähentämiseen sekä toimintakyvyn parantamiseen. Fysioterapeutti voi myös laatia harjoitusohjelman, jonka tavoitteena on parantaa alaraajan biomekaniikkaa sekä jalkaterän tukevuutta. Harjoittelun avulla voidaan vahvistaa niitä lihaksia, joita tarvitaan tukemaan jalkaa niin, ettei kuormitus jalassa siirtyisi liiallisesti etujalalle. Nämä tulee kuitenkin aloittaa varovasti ettei kipu ja toimintahäiriö pahene.


Nivelten liikerajoituksia, lihasjännittyneisyyttä sekä kipua voidaan hoitaa manuaalisen terapian avulla ja myös teippauksista tai tukipohjallisista voi olla hyötyä jos kipu on kovaa.

Yksilöllisten tukipohjallisten avulla voidaan tukea jalkaterän poikittaisia kaarirakenteita, jotka ylläpitävät etujalan napakkuutta samalla vähentäen päkiän kuormittumista. Tukipohjallisten tuet suunnitellaan aina yksilöllisesti, jolloin näistä saadaan mahdollisimman tehokkaat.


Alla vielä lueteltuna muutama fysioterapian hoitokeino ja näiden päätavoitteet Mortonin neurooman hoidossa.


Nousujohteisella harjoittelulla sekä kuormituksen modifioinnilla pyritään:

  1. Hallita kokonaiskuormitusta

  2. Vähentää ärtyneiden kudosten kompressio- ja venytyskuormitusta

  3. Vahvistaa lihas- ja jännerakenteiden kuormituskestävyyttä

  4. Lievittää kipua

  5. Palauttaa hermon liukuma-ominaisuuksia neuraalikudosta mobilisoivilla harjoitteilla


Manuaalisella terapialla pyritään:

  1. Lievittää kipua sekä aktivoida laskevia kipuratoja

  2. Vapauttaa ärtyneen hermon kulkua

  3. Vähentää lihasten jännittyneisyyttä

  4. Parantaa lihasten ja nivelten suorituskykyä

  5. Vähentää kortisolin eritystä kudoksissa

  6. Lisätä tai parantaa verenkiertoa käsiteltävissä kudoksissa

  7. Parantaa liikkuvuuksia

  8. Vähentää kivun häiritsevyyttä

Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta sekä käytetyistä hoitomenetelmistä täältä.


Ohjauksella ja neuvonnalla pyritään:

Antamaaan riittävästi informaatiota vaivan luonteesta, tämän taustatekijöistä sekä kuntoutuksesta, jonka myötä helpotetaan potilaan huolta sekä parannetaan tämän minäpystyvyyttä. Lisäksi tieto vaivan paranemisprosessista ja hoitoennusteesta lisää usein motivaatiota omatoimiseen kuntoutukseen. Samalla voidaan käsitellä tekijöitä, jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti hoito-ennusteeseen ja aikatauluun. Tämä vähentää potilaan epätietoisuutta ja mahdollista huolta, jolloin kivun kanssa elämisestä tulee usein myös helpompaa.


Myös kenkäneuvonta voi olla osa fysioterapiaa. Mortonin neuroomasta kärsivä voi esimerkiksi hyötyä kengistä, jotka ovat hieman kuperat pohjastaan, jolloin varpaiden tyvinivelten ojennusliike jää pienemmäksi kävelyn ja muun liikunnan aikana. Tämä vähentää kuormitusta jalkaterässä sekä päkiässä antaen ärtyneille kudoksille aikaa palautua.

 

Itsehoito


  1. Käytä oikeanlaisia jalkineita: Varmista, että käytät kenkiä, joissa on leveä lesti, matalat korot ja hyvä kaarituki. Vältä korkeakorkoisia kenkiä, liian tiukkoja kenkiä ja kenkiä, joissa on terävä kärki.

  2. Käytä kylmää: Kylmä: Käytä kylmää 15-20 minuutin ajan kolme tai neljä kertaa päivässä kivun ja mahdollisen tulehduksen vähentämiseksi.

  3. Hieronta: Hiero jalkaasi kevyesti käsilläsi tai hierontapallolla vähentääksesi lihasten jännittyneisyyttä ja parantamaan nestekiertoa.

  4. Ota taukoja: Vältä toimintoja, jotka pahentavat oireita, ja pidä säännöllisiä taukoja.

  5. Venyttely: Kokeile kevyitä pumppaavia venytyksiä parantamaan jalan nestekiertoa ja vähentämään painetta jalassa.

  6. Kipulääkitys: ibuprofeeni ja parasetamoli lievittävät kipua ja tulehdusta.

  7. Tukipohjalliset: Käytä tukipohjallisia, jotka tasaavat jalkojen kuormitusta ja tukevat jalkaterän poikittaisia kaarirakenteita.

Muista, että jos kipusi jatkuu tai pahenee, on tärkeää konsultoida terveydenhuollon ammattilaista lisätutkimusta ja hoitoa varten. Yksilöllisen ohjelman saamiseksi suosittelen vaivasta kärsivää olemaan yhteydessä alaraajoihin erikoistuneeseen fysioterapeuttiin.







Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Iskiaskipu

Comentários


bottom of page