top of page
  • Writer's pictureDaniel Selin

Severin tauti

Päivitetty: 14. marrask. 2023

Kantapääkipu, apofysiitti, osteokondroosi, lasten ja nuorten kantapääkipu, kantapään rasitusvamma, ylirasitusvamma, jännekipu, kasvukipu, kasvulevyn kiputila, Helsinki, OMT fysioterapia

Jalan tutkiminen

Severin tauti, eli kantaluussa sijaitsevan kasvulevyn apofysiitti tai osteokondroosi on yleisin kantapääkivun aiheuttaja kasvuiässä olevalla lapsella. Kliinisesti tila ilmenee ilman vammataustaa, kantaluun takaosassa tuntuvana kipuna. Kiputila ilmenee toistuvan rasituksen, kuten hyppimisen ja juoksemisen seurauksena, jolloin akillesjänteen vetorasituksen seurauksena tämän kiinnitysalue kipeytyy. Tyypillisiä urheilulajeja, joissa vaivaa tavataan ovat; jalkapallo, salibandy, koripallo, lentopallo ja muut lajit, joissa juoksua, hyppyjä ja etenkin spurtteja tehdään paljon tai toistuvasti.


Kovilla alustoilla tehdyt nopeat pyrähdykset, suunnanvaihdokset ja pysähdykset vaikuttaisivat ärsyttävän kiinnitysalueita erityisen tehokkaasti. Tämä voi olla yksi osasyy siihen miksi apofysiittejä tavataan nykyään hieman aikaisempaa enemmän etenkin jalkapalloa pelaavien keskuudessa. Hiekkakentät ovat kovaa vauhtia vaihtuneet tekonurmiksi, joiden ominaisuudet mahdollistavat huomattavasti nopeampia suunnanvaihdoksia, spurtteja ja pysähdyksiä. Hiekkakentällä liukasteltiin niin liikkeelle lähtiessä kuin pysähtyessäkin mikä vähensi kasvualueiden vetokuormitusta liike-energian valuessa hiekkaan. Tämä vähensi samalla vammautumisriskiä eikä kudoksiin kohdistunut yhtä suurta kuormitusta kuin nykyään.

 

Apofysiitit ja osteokondroosit

Apofysiitti kuvaa tilannetta, jossa luun kasvualue, apofyysi, joutuu toistuvan vetokuormituksen alaiseksi ilman riittävää palautumista. Tämä johtaa aluksi kasvualueen mikroskooppisiin vaurioihin, jotka ajan kuluessa kasvaa laajemmiksi aiheuttaen kipua, turvotusta ja paineyliherkkyyttä.


Apofysiitti on yleisnimike kasvualueen ja luurankolihaksen kiinnitysalueen kiputilalle eikä välttämättä tarkoita tulehduksellista tilaa vaikka ”-iitti” loppupääte tähän viittaisikin. Apofysiittiä voi ilmetä millä tahansa kasvualueella riippuen harrastetun liikuntalajin tuottamasta kuormituksesta. Tyypillisimmin apofysiittejä tavataan polven ja kantapään alueella. Pitkälle edennyt apofysiitti voi johtaa osteokondroosiin.


Osteokondroosi on apofysiittiä vakavampi luuruston kasvuhäiriö, johon liittyy mahdollisen tulehduksen, kovettuman tai laajentumisen lisäksi myös luukuolio. Taustalla on usein verenkierrollinen häiriö luussa tai kasvuvyöhykkeessä, jonka seurauksena tähän syntyy paikallinen nekroosi, jota kuitenkin useimmiten seuraa luun uudelleenkasvu.


Osteokondroosin perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta taustalta löytyy usein samoja tekijöitä kuin apofysiitissäkin. Myös perinnölliset tekijät ja anatomiset poikkeavaisuudet vaikuttavat osteokondroosin syntyyn. Tyypillisimpiä apofysiittejä ja osteokondrooseja ovat Osgood-Schlatterin tauti, Severin tauti ja Sinding-Larsen-Johanssonin tauti. Hieman harvinaisempia ovat Köhlerin tauti, Pannerin tauti ja Freibergin tauti. Myös selkärangan apofysiitteja ja niihin liittyviä välilevyvaurioita voi esiintyä.

 

Etiologia

Severin tauti on ylikuormituksen aiheuttama apofysiitti tai osteokondroosi. Kantaluussa sijaitseva C:n muotoinen kasvuvyöhyke ylikuormittuu ja kipeytyy akillesjänteen toistuvan vetorasituksen seurauksena. Severin tauti on yleisintä 7-14 vuotiailla lapsilla, pojilla hieman tavallisempi kuin tytöillä. Tytöillä oireet myös ilmaantuvat hieman poikia varhaisemmassa vaiheessa. Oireet ovat usein pahimmillaan heti liikuntasuorituksen jälkeen, mutta pitkään jatkuessaan kipua voi tuntua myös levossa. Varpaillenousu ja kantapään painaminen alustaan pahentavat usein kyseistä kipua. Kantaluu on usein myös herkkä kosketukselle ja aiheuttaa monilla muutoksia kävely- ja juoksutyylissä. Severin tautia tavataan usein molemmissa kantapäissä samaan aikaan.


Vaivalle altistavia tekijöitä ovat pohkeiden heikentynyt joustavuus tai suhteellinen lihasheikkous sekä alaraajan biomekaaniset haasteet. Syyt voivat myös löytyä kokonaiskuormituksen suurentuneesta määrästä, alipalautumisesta, liian yksipuolisesta harjoittelusta, ravinnosta tai liian vähäisestä unenmäärästä. Tämän takia tilaa kartoittaessa olisi tärkeä huomioida kaikki taustatekijät, jotta vaivaa voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja yksilöllisesti.

 

Riskitekijät


· Sukupuoli; pojilla tyttöjä tavallisempaa

· Ikä; pojat 10-14 vuotta, tytöt 7-12 vuotta.

· Äkillinen luuston kasvu

· Toistuva kantapäähän kohdistuva rasitus, kuten hyppiminen ja juoksu

· Riittämätön palautuminen

· Yksitoikkoinen liikunta tai liian varhainen siirtyminen yhden lajin pariin

· Akillesjänteen suhteellinen kireys tai nilkan heikentynyt liikkuvuus

· Huonosti pehmustetut tai kuluneet urheilukengät

· Juokseminen kovilla pinnoilla

· Lihavuus

 

Ominaispiirteet

Severin taudin alkaessa oireina ovat monesti liikuntasuorituksen jälkeen tuntuva kipu ja kantaluun alueella tuntuva kuumotus. Joskus kantapään kipuun liittyy myös akillesjänteessä tai pohkeen alueella tuntuvaa kipu tai jäykkyyden tunnetta. Oireiden jatkuessa kipua tuntuu usein myös liikuntasuorituksen aikana sekä myös levossa. Suurentuneen vetokuormituksen kantapäähän voi myös muodostua patti. Kantapää voi olla turvonnut ja kosketusarka aiheuttaen muutoksia myös kävely- ja juoksutyylissä. Liikkumisesta tulee ontuvaa ja lapsi voi alkaa välttämään turhaa jalkojen rasittamista.

 

Hoito

Hoidollisesti tärkeintä on kivuliaan liikunnan tauottaminen ja riittävä lepo. Liikuntatauot ovat usein Severin taudissa pitkiä, useamman kuukauden pituisia. Tämän takia on tärkeää löytää jokin muu liikuntamuoto, joka sopii ja kiinnostaa nuorta liikkujaa lempiharrastuksen jäädessä tauolle. Lisäksi aika kannattaa käyttää hyväksi ja kehittää lajikohtaista tekniikkaa, joka parantaa lajinomaisia valmiuksia, mutta eivät kipeytä kantapäätä.


Pohkeen venyvyyttä ja elastisuutta kannattaa parantaa kevyen ja nousujohteisen venyttelyohjelman sekä manuaalisen käsittelyn avulla. Kantapään kuormitusta voidaan vähentää myös käyttämällä pehmeäpohjaisia ja hyvin vaimennettuja kenkiä, jotka vähentävät kantapäähän kohdistuvaa tärinää. Alaraajojen biomekaanisia ominaisuuksia ja toiminnallista hallintaa tulee parantaa yhdessä voimantuoton kanssa. Etenkin lantion ja pakara-alueen voimantuotossa tavataan usein ongelmia, jonka takia polvet kääntyvät kyykyn aikana sisäänpäin. Tämä muuttaa myös jalkojen asentoa, joka voi tuoda tullessaan kantapään alueella sijaitsevia kuormitushuippuja, jotka pahentavat kiputilaa.


Kylmää kannattaa käyttää akuutin kipujakson aikana runsaasti ja systemaattisesti. Myös kenkä- ja välinevalinnat kannattaa tehdä huolella. Erityisen vaikeissa tapauksissa jalka voidaan joutua kipsaamaan niin, että luutumisalue saa rauhoittua.


Myös leikkaushoito voi tulla kyseeseen, jos kantapää ei lähde paranemaan muusta hoidosta riippumatta. Leikkaus tehdään silloin usein vasta kun pituuskasvu on jo loppunut. Leikkaushoito on kuitenkin hoitovaihtoehdoista harvinaisin ja vaivalla on erinomainen parantumisennuste.

 

Fysioterapia

Fysioterapia alkaa aina tarkalla taustatekijöiden kartoituksella, jonka perusteella voidaan laatia yksilöllinen kuntoutusohjelma. On eroteltava taustalla olevat tekijät toisistaan ja selvittää mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kiputilan syntyyn.


Taustatekijöiden kartoituksella pyritään löytämään syyt vaivan esiintymiseen. Tyypillisesti nämä voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään;


1. Liian suuri kuormitusmäärä tai alipalautuminen

2. Erityisen nopea pituuskasvu

3. Biomekaaniset tekijät, joiden seurauksena kantapää tai akillesjänne kuormittuvat erityisen paljon


Fysioterapeutin avustuksella voidaan korjata mahdollisia virheasentoja harjoitusterapian ja tukipohjallisten yhdistelmällä. Nilkan tai jalkaterän alueella esiintyviä liikerajoituksia voidaan mobilisoimalla hoitaa liikkuviksi ja kireältä tai aristavalta tuntuvaa lihasta voi käsitellä niin, ettei tämä enää jatkossa aiheuta kantapään alueelle suurentunutta kuormitusta


Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti tarpeiden mukaan, taustatekijät huomioiden, joten se mikä sopii toiselle ei välttämättä ole parasta hoitoa toiselle. Tämän takia vaivan kanssa tulisi mahdollisimman pian olla yhteydessä alaraajoihin tai lasten ja nuorten rasitusvammoihin erikoistuneeseen fysioterapeuttiin.


Alla vielä lueteltuna muutama fysioterapian mahdollinen hoitokeino ja näiden päätavoitteet Severin taudin hoidossa.


Nousujohteisella harjoittelulla sekä kuormituksen modifioinnilla pyritään:

  1. Hallita kokonaiskuormitusta

  2. Vähentää ärtyneiden kudosten kompressio- ja/tai venytyskuormitusta

  3. Vahvistaa lihas- ja jännerakenteiden kuormituskestävyyttä

  4. Parantamaan alaraajan biomekaanisia ominaisuuksia ja vähentämään polveen kohdistuvaa ylikuormitusta

  5. Lievittää kipua


Manuaalisella terapialla pyritään:

  1. Lievittää kipua sekä aktivoida laskevia kipuratoja

  2. Vähentää lihasten jännittyneisyyttä

  3. Parantaa lihasten ja nivelten suorituskykyä

  4. Vähentää kortisolin eritystä kudoksissa

  5. Lisätä tai parantaa verenkiertoa käsiteltävissä kudoksissa

  6. Parantaa liikkuvuuksia

  7. Vähentää kivun häiritsevyyttä

Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta sekä käytetyistä hoitomenetelmistä täältä.


Ohjauksella ja neuvonnalla pyritään:

Antamaaan riittävästi informaatiota vaivan luonteesta, tämän taustatekijöistä sekä kuntoutuksesta, jonka myötä helpotetaan potilaan huolta sekä parannetaan tämän minäpystyvyyttä. Lisäksi tieto vaivan paranemisprosessista ja hoitoennusteesta lisää usein motivaatiota omatoimiseen kuntoutukseen. Samalla voidaan käsitellä tekijöitä, jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti hoito-ennusteeseen ja aikatauluun. Tämä vähentää potilaan epätietoisuutta ja mahdollista huolta, jolloin kivun kanssa elämisestä tulee usein myös helpompaa.


Lisäksi fysioterapeutti voi antaa myös tarkat ohjeet, milloin oman lajin pariin on turvallista palata ja millä tavalla tämä kannattaa tehdä. Alla muutama esimerkki tavoitteista, joiden olisi hyvä olla saavutettuja ennen täysivaltaista palaamista urheilun pariin:


· Kantapäässä ei enää esiinny arkuutta tai turvotusta arjessa

· Voimantuotto alaraajassa on saavuttanut kipua edeltävän tason

· Hölkkä ja spurtit suoraan eteenpäin onnistuvat ontumatta

· Kantapäässä ei enää ole koputus- tai puristusarkuutta

· Kyky hypätä molemmilla jaloilla ilman kipua

 

Itsehoito


Alla on lueteltu muutama harjoitus ja vinkki, jotka voivat olla hyödyllisiä lapsilla, jotka kärsivät kantapääkivusta:

  1. Lepo: Vältä toimintoja, jotka pahentavat kipua ja tulehdusta. Lepo auttaa vähentämään kipua ja edistää paranemista.

  2. Kylmähoito: Pidä kylmää kipeällä alueella 15-20 minuutin ajan useita kertoja päivässä. Tämä voi auttaa vähentämään kipua ja tulehdusta.

  3. Venyttely: Hellät venyttelyharjoitukset pohjelihaksille voivat auttaa vähentämään jännitystä ja kipua kantapäässä.

  4. Voimaharjoittelu: Pohjelihasten voimaharjoitukset parantavat nilkan vakautta, edistävät verenkiertoa sekä lisäävät kudosten kuormituskestävyyttä ja vähentävät kipua.

  5. Jalkineet: Käytä tukevia ja iskunvaimentavia kenkiä, jotka tarjoavat hyvän tuen ja pehmustuksen kantapäälle vähentääksesi kantapäähän kohdistuvaa kuormitusta.

  6. Kantapään pehmusteet tai tukipohjalliset: Kantapään pehmusteiden tai tukipohjallisten käyttö voi tarjota ylimääräistä pehmustusta ja tukea kantapäälle.

  7. Kipulääkitys: Reseptivapaat kipulääkkeet, kuten ibuprofeeni tai paracetamoli, voivat auttaa lievittämään kipua ja vähentämään mahdollista tulehdusta.

  8. Konsultoi fysioterapeuttia: Jos kipu jatkuu itsehoidosta huolimatta tai se häiritsee päivittäisiä toimintoja, konsultoi fysioterapeuttia. Hän voi suositella lisähoitoja, kuten manuaaliterapiaa, yksilöllistä harjoitusohjelmaa tai räätälöityjä tukipohjallisia.


Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Iskiaskipu

Comments


bottom of page